Yhä useampi odottaja sairastaa tyypin 1 tai 2 diabetesta. Diabetekseen liittyvien raskaus- ja sikiökomplikaatioiden, lisäsairauksien sekä syntyvän lapsen terveyteen liittyvien pitkäaikaisvaikutusten ennustaminen on haastavaa. Varhaisen seurannan ja hoidon kehittämiseksi olisikin suuri tarve uusille riskejä ennustaville menetelmille, jotka olisivat mahdollisimman vähän kajoavia (esim. vaatisivat vain veri- tai virtsanäytteen ottamista). Kehon nesteisiin – kuten vereen, virtsaan ja lapsiveteen – eri kudoksista erittyvät solunulkoiset vesikkelit ovat tällä hetkellä lisääntyvän tutkimuksen kohteena lääketieteessä. Vesikkelit tarjoavat lupaavia uusia mahdollisuuksia ennustaa ja/tai todeta esimerkiksi istukkaa ja/tai sikiötä koskevia häiriöitä. On jo osoitettu, että tietyissä raskaushäiriöissä esimerkiksi istukasta äidin vereen erittyvien vesikkelien määrä ja sisältö muuttuvat.
DIAMO-tutkimuksessa tavoitteena on tutkia äidin, istukan ja sikiön/lapsen välillä kulkevia solunulkoisia vesikkeleitä sekä erilaisia komplikaatioita ennustavia merkkiaineita ja riskitekijöitä diabetesraskauksissa. Monenlaisissa osa- ja jatkotutkimuksissa tarkastelemme diabeteksen vaikutuksia äitiin ja lapseen myös muista näkökulmista ja tutkimme mahdollisuuksien mukaan muihinkin raskaudenaikaisiin tiloihin (esim. ylipaino/lihavuus, verenpainehäiriöt, istukan toimintahäiriöt tai sikiön poikkeava kasvu) liittyviä merkkiaineita, ennustetekijöitä ja perinnöllisiä tekijöitä sekä näiden yhteyttä äidin ja lapsen terveyteen.
Osallistuminen ja yhteystiedot
Kenelle?
Tutkimukseen rekrytoidaan diabetesta sairastavia odottajia ja odottajia, joilla ei ole diabetesta. Myös isät/lapsen toiset vanhemmat voivat halutessaan osallistua. Osallistuminen tutkimukseen edellyttää riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä suunnitelmaa synnyttää HUS Naistenklinikalla. Ainoa poissulkukriteeri on monikkoraskaus.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kaikki tutkimuksessa kerätyt tiedot käsitellään luottamuksellisesti.
Mitä tutkimukseen osallistuminen sisältää?
- Odottajan verinäytteet raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Näytteet pyritään ottamaan rutiininäytteiden (esim. seulonta-verikokeet, sokerirasitustesti) yhteydessä, jolloin ylimääräistä pistoa ei tarvita.
- Alkuraskauden verikokeet sisältävät mm. pitkäaikaissokerin (HbA1c), pienen verenkuvan sekä rautavarasto-, munuais-ja kilpirauhaskokeita, joiden tulokset saa halutessaan itselleen.
- Verikokeet 12kk synnytyksen jälkeen sisältävät edellä mainittujen lisäksi myös maksa-, kolesteroli- ja D-vitamiiniarvot, joiden tulokset saa halutessaan itselleen.
- Virtsa- ja ulostenäytteet raskausaikana
- Ruokapäiväkirjan ja elintapa-kyselykaavakkeen täyttämisen alku-ja loppuraskaudessa sekä 12 kuukautta synnytyksen jälkeen.
- Ultraäänitutkimuksen raskaus-viikoilla 34 – 38, mikäli sinulle ei tehdä loppuraskauden ultraäänitutkimusta HUS äitiyspoliklinikalla osana raskautesi seurantaa.
- Verinäytteen ottamisen napanuorasta lapsen synnyttyä (lasta ei jouduta pistämään)
- Vastasyntyneen tutkimukset 0–5 vrk:n sisällä syntymästä (mahdollisuuksien mukaan mm. kehonkoostumusmittaus, sydämen ultraäänitutkimus, ulostenäyte, sekä verinäytteet aineenvaihduntaseulan tai muun hoitoon kuuluvan näytteenoton yhteydessä, niin että ylimääräisiä pistoja ei tule).
- Lapsen terveyden ja kehityksen seurannan 3 kuukauden ja 12 kuukauden iässä, sisältäen mm. kehonkoostumusmittaukset ja sydämen ultraäänitutkimuksen.
Terveydentilaasi, raskauttasi ja synnytystäsi sekä lapsen terveydentilaa, kehitystä ja kasvua koskevat tiedot kerätään HUS:ssa käytössä olevista potilastietojärjestelmistä. Tutkimuksessa saatetaan kerätä tutkimuksen tavoitteiden kannalta tärkeitä tietoja myös muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden sairauskertomuksista sekä terveydenhuollon valtakunnallisista rekistereistä. Tällaisia rekistereitä ovat THL:n ylläpitämät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit ja syntyneiden lasten rekisteri, syöpärekisteri, Kelan ja reseptitietokannan tiedot lääkeostoista ja lääkkeiden erityiskorvattavuudesta sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytä ja sosioekonomista asemaa koskevat tiedot.
Tietosuoja
Tässä tutkimuksessa sovelletaan suomalaista tutkimus- ja henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Tutkimushenkilöstö on sitoutunut noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja lääketieteellisen tutkimukseen eettisiä periaatteita. Sinusta kerättyä tietoa, tutkimustuloksia ja näytteitä säilytetään ja käsitellään vain tieteellistä tutkimustarkoitusta varten ja luottamuksellisesti tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kaikki tietojasi käsittelevät tahot ja henkilöt ovat salassapitovelvollisia.
Oikeus keskeyttää tutkimus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Voit kieltäytyä osallistumasta, keskeyttää osallistumisesi tai peruuttaa jo annetun suostumuksesi syytä ilmoittamatta, milloin tahansa tutkimuksen aikana ilman, että se vaikuttaa hoitoosi.
Voit osallistua tutkimukseen jättämällä yhteystietosi tästä, niin otamme Sinuun yhteyttä. Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostitse diamo@helsinki.fi tai puhelimitse 040-3583679.